Pohja, julkisivu ja keittiöajatuksia

Suunnittelin alunperin pohjan ja julkisivun läpikäymistä blogia varten viime torstaina, mutta työkiireet veivät jälleen voiton. Loppuviikko vietettiinkin perheen kanssa tietokonevapaata pitkää viikonloppua Kolilla. Lämpimän syysilman helliessä tuli patikointireiteillä otettua kyllä ihan tarpeellinen irtiotto tähän omaankin projektiin.

Suosittelen kaikille rakentajille (en vain kerrassaan upeaa Kolia, vaan mitä tahansa pientä breikkiä loputtomien lupa- ja kaavapiirustusten ja jatkuvan pähkäilyn parista). Nyt paljon virkeämpänä ja mieli kirkkaana niihin mukaviin hommiin, mitkä alkavat valaistus- ja kalustus- ja LVI-suunnitelmista. Ensin kuitenkin pohjaa ja julkisivua!

Pohja

Pohja. Pohja. Pohja. Loputtomasti pohja. Pohja kalusteiden kannalta, pohja LVI:n kannalta, pohja miehen kannalta, pohja minun kannalta, pohja lasten kannalta. Pohja esteettisyyden kannalta, pohja käytännöllisyyden kannalta ja pohja kokeilunhalun kannalta. Oikeasti, vaikka kuinka pyörittelen näitä töissä, oman talon kohdalla ongelmaksi muodostuivat juuri nuo loputtomat vaihtoehdot. Yhtään liioittelematta voin sanoa, että erilaisten pohjasuunnitelmien määrä on lähempänä viittäkymmentä kuin viittä. Jossain vaiheessa huomasin, että aikarajan tullessa vastaan koin jopa pientä haikeutta ja irtipäästämisen vaikeutta pohjasuunnitelmaa kohtaan. Vaikka on ihan varma, että tämä pohja on juuri meidän perheelle se paras, en voinut olla venkslaamatta noita kaikkia suunnitelmia edestakaisin ja siirtelemättä vielä jotain väliseinää vähän sinne sun tänne. Nyt jo hieman naurattaa, mutta pohja on oikeasti vakava asia. Siksi ollaankin erityisen tyytyväisiä itseemme siinä, että asia mietittiin kunnolla loppuun asti. Pohja kun on se kaikista tärkein.

Meillä pohjan suunnitteluun vaikuttivat eniten seuraavat seikat, jotka listasimme rajaamaan suunnitelmia jo ennen projektin etenemistä käyttötarpeen, budjetin ja unelmien toteutumiseksi:

  • Talon ulkomittoja ei muuteta (lähtökohtana siis jo lähes klassikon asemaa nauttiva Lato 148).
  • Kolme makuuhuonetta ja pieni kotistudio/työhuone/harrastushuone.
  • Päämakuuhuone avoimella vaatehuoneella, josta kulku kylpytiloihin.
  • Kaksi erillistä WC-tilaa, joista toinen päämakuuhuoneen yhteydessä.
  • Pesuhuone pienellä ammeella ja kahdella suihkulla, sekä mahdollisimman paljon luonnonvaloa.
  • Tilava sauna, jossa ikkuna metsään ja ilta-aurinkoon päin.
  • Kompakti kodinhoitohuone (ei turhia neliöitä), joka toimii myös kuraeteisenä.
  • Valoisa pääeteinen.
  • Iso, avara, moderni tupa. Ladon tuvan mittoja ei muuteta.

 

Näitä itsellemme asettamia ohjenuoria mukailemalla saimme lopulta aikaiseksi pohjan, joka vastaa täysin tarpeitamme. Hieman tuli tietysti poikettua noista suunnitelmista, mutta hyvät projektit kehittyvätkin aina matkan varrella. Luomassamme pohjassa ei sinänsä ole mitään erikoista tai ennennäkemätöntä – se on yksi näkemys muiden joukossa Lato 148:sta. Lato Saimaan pohja on suunniteltu perheelle, joka arvostaa kotona vietettyä aikaa arkikiireen keskellä. Siellä on otettu huomioon kasvavat lapset ja yhteisen tekemisen tärkeys. Lato Saimaasta tuli kaikkiin ilmansuuntiin avautuva kohtaamispaikka, alusta, joka mahdollistaa tulemisen ja menemisen ja kiteyttää yhdessäolon yhteen suureen tilaan. Näitä elementtejä halusimme vaalia, ja omasta mielestämme pohja muokkautuikin mittojen puitteisa palvelemaan juuri näitä tarkoituksia erinomaisesti. Todellisuus on tietenkin eri asia aikanaan, mutta ainakin paperilla olemme tyytyväisiä. Tässä siis Lato 148 muunnos meidän tapaan;

 

POHJA_PP.jpg
Lopullinen pohjaratkaisu.

 

Kuten kuvasta näkyy, on ulkomittoja sittenkin vähän muokattu. Mutta ei asuintilojen, vaan terassien osalta. sekä pohjois- että eteläpäädyissä on nk. ulosviennit, joissa talon ulkoseinä jatkuu pidemmälle luoden talon muotoa mukailevan katetun tilan. Pohjoispäädyssä tämä toimii viilettelyterassina saunojille, sisäänkäyntinä kodinhoitohuoneeseen ja kulkureittinä varastoon (ks. asemakaava edellisestä kirjotuksesta). Eteläpäädyssä ulosvientiterassi taas toimii työhuoneen yksityisenä jatkona lasiliukuovien takana, ja on hyvällä säällä mainio paikka töiden ja harrastepuuhien tekemiseen sekin. Terassialueet eivät ole isot, vaan ne on mietitty enemmän todellisen käyttötarpeen ja talon julkivisun esteettisyyden näkökulmista sellaisiksi, kuin ne pohjassa ovat.

Muutoin Lato 148-pohjalle on tehty muutama pyöräytys ja yksityiskohdan muutos, joista osa on varmasti jo nähtykin. Tähän on kerätty meidän näkökulmista parhaat palat, ja muokattu niitä sitten vielä omanlaisiksi. Käyttäjäkeskeinen ja käyttäjälähtöinen suunnittelu muuten näkyvät ja tuntuvat talon suunnittelussa, jos jossain.

Eteläpäädyssä kahden makuuhuoneen ja vaatehuoneen tilajako on muutettu kolmeksi huoneeksi. Emme hae makuutiloilta maksimaalista kokoa, ja meille lähen 11m2 makuuhuoneet lapsilla ovat jo luksusta. Työhuoneenkaan ei tarvitse olla suuri, mutta sen toiminnallisuus on tärkeä. Ulospääsy, paljon valoa, avoimuus ja yksityisyys. Lastenhuoneisiin tilantuntua tuovat suuret ikkunat, ja työhuoneessa avoimuutta ja yksityisyyttä säätelevät liuku- ja taskuovi. Työhuoneeseen jää tila suurelle työpöydälle, ja taskuovea auki pitämällä työhuone/kirjasto voidaan yhdistää tupaan.

Tuvan mittoja ei ole muutettu, koska se on haluttu pitää mahdollisimman suurena. Pienillä väliseinämuutoksilla saimme keittiön upotettua, mikä oli erityisesti minulle tärkeää. Keittöllä pitää olla oma, sille suunniteltu paikkansa. Pohjakuvassa saareke on vielä hieman väärässä paikassa ja eri kokoinen kuin se tulee todellisuudessa olemaan, ja kalusteiden ja koneiden paikat upotuksessa mietitään vielä varmasti monta kertaa. Eteisen ja tuvan pientä väliseinää siirtämällä saatiin keittiö upotettua, ja samalla iso aukko eteisestä tupaan. Tämä oli yksi hyvistä matkan varrella tulleista asioista, sillä pienet, ahtaat ja pimeät eteiset ovat meille ehdoton ei kerrostalovuosien jälkeen. Talon pitää avautua tulijalle kauniisti heti sisään astuessa. Kun tupaan lisättiin vielä vino sisäkatto, saatiin oletetusti aikaiseksi tilantuntua entistä enemmän. Vino sisäkatto mukailee myös talon ulkomuotoa, vaikka katon kulmaa ei ihan harjakaton mukaiseksi saakkaan. Keittiöstä pitää päästä ulos, ja valoa tupaan tuovat isot ikkunat molemmin puolin.

Pohjoispäädyssä eteinen muokattiin käyntisuunnan mukaisesti pitkittäisestä vaakaan, ja siihen lisättiin iso ikkuna. Eteiset kaipaisivat ehdottomasti enemmän huomiota ja valoa kodeissa. Tilava, muttei liian iso WC, kompakti kodinhoitohuone, joka toimii mysö teknisenä tilana. Meille tulee kaiken lämmitysjärjestelmäsuunnittelun jälkeen kaukolämpö, koska kaupunki niin velvoittaa. Kaukolämpöpaketti menee pieneen tilaan, joten saunaa ei haluttu lähteä pienentämään erillisen teknisen tilan takia. Kodinhoitohuoneesta on kulku kylpyhuoneeseen ja saunaan. Kylpyhuoneessa luonnonvaloa tuodaan katon ylärajassa olevilla ikkunoilla, sekä suurella saunan ikkunalla. Saunaan laitetaan lasiliukuovi, jotta oven aukaminen ei aiheuta ongelmaa ammeen kanssa. Kylpyhuoneeseen ei missään nimessä haluttu wc-istuinta johonkin nurkkaan, vaan kylpytilojen yhteydessä oleva pikkuvessa on oma erillinen tilansa. Eihän tuo suuri ole, mutta katsotaan millainen tilaihme siitä kalusteilla saadaan aikaan.

Keittiön vierestä, pariovien takaa löytyykin sitten päämakkari, joka kaksiossa asuneille vanhemmille on sitä suurinta luksusta. Pariovien aukeamiselle on oma paikkansa, joka syntyy hyvin upotuksen myötä, ja tuo samalla tilaa makuuhuoneen sisäänkäyntiin. Makuuhuoneen neliöitä tärkeämpi asia meille oli kulku, eli sängynpäätyyn pitää jäädä tarpeeksi tilaa. En halua makuuhuoneeseen tullessani törmätä sänkyyn, enkä enää mielelläni myöskään sängyn alta repsottaviin lelulaatikoihin. Makuuhuone voi vihdoin olla oma paikka. Makuuhuoneeseen järjestettiin oma paikka myös vaatteille ja pukeutumiselle, mutta vaatehuoneesta ei haluttu tehdä suljettua komeroa. Päämakuhuoneen perältä, vaatehuoneesta on kulku pikkuvessaan, joka toimii kivasti myös esim. laittautumispaikkana aamuisin pukeutumisen yhteydessä. Pikkuvessasta on näkymä ammeelle ja kylpyhuoneeseen, ja vaatehuolto kodinhoitohuoneesta onnistuu myös tätä kautta. Isot ikkunat makuuhuoneessakin, koska valoa pitää olla. Kaikkialla. Päämakuuhuoneesta on näkymä takapihalle ja metsään. Makuuhuoneesta pitää päästä helposti keittiöön ja ulos, joten kulku tätä kautta on meille napakymppi.

Ulosvientiterassien lisäksi keittiöstä avautuu terassi takapihalle, ja pääsisäänkäynnin yhteydessä on pieni porrasterassi. Katettuja terasseja ei haluttu pitkille sivuille talon muotokieltä rikkomaan. Koska Suomen kesät ovat enemmän menneen kesän tapaisia kuin aurikoisia ja kuivia, tarvitaan katettua terassialuetta ehkä vielä lisää. Tähän on kuitenkin täysin omat suunnitelmansa, jotka lienee järkevintä ruotia omassa postauksessaan.

 

Julkisivu

Julkisivu sai osakseen lähes yhtä monta kokeiluversiota kuin pohja. Tiedettiin jo ensimmäisiä Lato-kuvia aikanaan selaillessa, että meidän Ladosta tulee musta. Sitten ruvettiin miettimään ulkoverhouksen suuntaa ja päätyulosvientien väriä. Vaihtoehto mustalle oli mustan ja vaalean puun yhdistelmä siten, että päätyulosviennit olisi laudoitettu vaakaan ja jätetty maalaamatta. Viimemetereillä päätimme kuitenkin olla uskollisia Kannustalon kehittämälle Lato-verhoukselle, jossa kolmea erikokoa olevat verhouslaudat luovat mielenkiintoisen puupinnan. Tätä on tietääkseni kopioitu jo muuallekin, mikä kertoo osaltaan sen mielenkiintoisuudesta ja kekseliäisyydestä. Vaakalaudoituksessa ei sinänsä ole mitään Latoon sopimatonta, mutta erilaisten ja eriväristen verhouslautojen käyttäminen on oma riskinsä esteettisyyden ja yksinkertaisuuden tavoittelun suhteen. Siispä meille tulee kauttaaltaan musta latoverhous. Hyvä keksinnöt ja oikea konteksti kunniaan!

 

 

JS_PP (1).jpg
Lopullinen julkisivu. Lato Saimaasta tulee ulkoapäin kokonaan musta.

 

Mustasta ulkoväristä kyseltiin muuten kesän asuntomessuilla paljon. Miksi niin paljon mustaa talojen julkisivuissa ja kalusteissa? Miksi mustaa nyt “yhtäkkiä” niin paljon? Musta tuntui osasta synkältä ja tunkkaiselta, perusteltuna mm. muutenkin synkällä suomalaisella kesäsäällä ja talven pimeydellä. Musta ja valkoinen ovat kuitenkin skandinaavisen sisustuksen kulmakiviä, jotka vaihtelevat vuorollaan ja yhdistelminä valtavirrassa menemättä koskaan pois muodista. Musta, valkoinen ja vaalea puu, murretut ja lunnonmukaiset värit. Siinä meidänkin värisuunnitelma pähkinänkuoressa, eli hyvinkin perinteistä pohjoismaista tyyliä. Meidän mielestä tumma harmaa ja musta sopivat suomalaiseen metsämaisemaan erinomaisesti. Miksi meillä pitäisi olla eteläeuroopan kirkuvia värejä, vaikka tummat savupirtit ja myöhemmin ladot ovat olleet osa kansallismaisemaamme iät ajat? Talon julkisivun väri ei kerro sisätilojen valoisuudesta, ja meille kotoisampi ajaus on talon sulauttaminen maisemaan kuin sen irrottaminen siitä räikeällä ulkoverhouksella. Jokainen kuitenkin omalla tavallaan. Kyllä tänne taloja mahtuu, niin kirkkaita kuin tummiakin! 3D-kuva talosta saadaan myöhemmin tällä viikolla, ja samalla sen kanssa käyn läpi autokatosta.

 

Kalusteajatuksia

Koska suuret linjat on pohjan ja julkisivun myötä päätetty, ja talon luonne ilmansuuntineen on asemakaavassa määritelty, on aika käydä käsiksi sisätilasuunnitelmiin. Tähän asti olen tietoisesti ollut ajattelematta kalusteita ja pintoja kovin tarkasti, koska ne määräytyvät mielestäni vasta kun em. suuret linjat ovat asettuneet uomilleen. Keittiö ja muut kiintokalusteet ovat kuitenkin jo pomppineet yöuniin, joten tässä kevennykseksi loppuun ensimmäisiä ajatuksia keittiöstä. Keittiö tullaan toteuttamaan mustalla tai vaalealla puulla. Kalusteiden värit ja materiaalit määräytyvät kuitenkin vasta, kun lattiamateriaali on päätetty. Näihin kuviin onkin siis suhtauduttava enemmän päiväkirjamaisina merkintöinä kuin todellisina suunnitelmina. Kaikenkaikkiaan tärkein marssijärjestys suunnittelussa on mielestäni seuraava:

  1. Pohja
  2. Julkisivu
  3. Asemakaava
  4. Valaistus
  5. Värimaailma
  6. Lattia! + muut pinnat
  7. Kiintokalusteet
  8. Muu sisustus

Nämä toki sulautuvat toisiinsa ja vaihtavat ajoittain paikkaansa, mutta pääasiassa hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi pitää mielestäni edetä tässä järjestyksessä. Saa siis nähdä, miten kalustekuvat muuttuvat kun esim. lattiamateriaali päätetään. Näissä kuvissa lattiamateriaalina betoni, joka on vaihtoehto parketille.

 

Oma keittiö_3

Oma keittiö_4
Ensimmäisiin kuviin en ollut vielä rakentanut vinoa sisäkattoa, joten nämä antavat viitettä tilan luonteesta ilman tuota elementtiä. Korkea tupa on mielestäni ehdoton juuri Ladossa!

Oma keittiö_5

Oma keittiö_6
Vinolla sisäkatolla tilaan saadaan korkeutta ja sitä kautta avaruuden tuntua. Alimmassa kuvassa kokeilussa mustan hyödyntäminen keittiön kalusteseinällä Ladon muodon toistamiseksi sisätiloissa. Mittasuhteet suuntaa-antavia.

 

Kuten julkisivusta ja kuvista näkyy, ikkunoissa päädyttiin isoihin ristikoihin. Ne tuovat pienen twistin Ladon muuten niin pelkistettyyn ulkokuoreen. Sisätiloihin ristikot tuovat loft-fiilistä, varsinkin 4,5m korkeuteen nousevassa tuvassa. Isot ikkunapinnat tuovat yksityisyyden toteutumisen kannalta mukanaan myös kysymyksiä, joihin pitää asemakaavan lisäksi vastata mm. verho- ja kaihdinasioilla.

Aloituspalaveri on pidetty, ja työt tontilla alkavat viikolla 42/34. Paikallinen maanrakennusurkaoitsija ja rakennusurakoitsija tarvitsevat n. 2 viikkoa pohjien tekemiseen, ja paketti tulee viikolla 45. Näillä näkymin helmikuussa on aika ottaa ohjat omiin käsiin, joten siihen asti on aikaa pintamateriaalisuunnitelmille. Niistä lisää seuraavaksi.

 

 

E

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

w

Connecting to %s